13. syyskuuta 2016

PUOLUKKAPIIRAKKAA JA PIENIÄ ILOJA


Jälleen on yksi sykähdyttävän kaunis usvainen aamu. Aurinko kajastaa sumupeitteen läpi ja värjää kellastuneet lehdet kultaisiksi. Juuri sellainen hetki, jolloin pitäisi olla kameran kanssa ulkona. Kuvailla maisemia ja suunnata laitumille jakamaan hetki nelijalkaisten seurassa. Täällä minä kuitenkin istun. Keittiössä. Lapsi istuu pöydän toisessa päässä lusikoiden aamiaiseksi viiliä. Taustalla hyrrää hiljaa astianpesukone. Olohuoneesta kantautuu välillä kellon tikitys. Rakastan näitä hetkiä. Aamun rauhaa ja seesteisyyttä. Ehkä sumu ei ehdi kaikota aamutoimien aikana. Ehkä ehdimme vielä ajoissa uloskin.




Viikonlopun kohokohtiin kuului koko perheen yhteinen pieni puolukkaretki. Keräsimme ihan vain poimurillisen piirakkamarjoja ja nautimme metsässä kävelystä. Lapselle jokainen tällainen hetki on suuri seikkailu. Kulkuvälineenämme oli traktori. Pitihän samalla hakea kaivuri kotipihaan lavetin päällä. Kotia päästyämme, laitettiin saunaan ja grilliin tulet. Aika täydellinen lauantai-ilta. Tällaista olen kaivannut kiireisen ajan keskellä. Murheet yhteisen ajan vähyydestä kaikkosivat kauas taakse.




Marjoista loihdin pikkuneidin kanssa sunnuntaina puolukkapiirakan. Tämä olisi varmaan nyt se maatalon puolukkapiirakka ja jakaisin ohjeenkin, jos ulkonäkö ja maku olisivat kohdanneet. Sanonpahan vaan, että voi on aina voita, eikä sitä tosiaan voi tällaisessa leivonnassa margariinilla korvata. Sain heittää hyvästit karamellisoituneille reunoille ja todeta spelttijauhon maun suussani. Mutta minkäs teet. Piirakka oli saatava ja voi oli loppu.




Kyseessä on siis sama kaava kuin maatalon mustikkapiirakassa, mutta rahkaa on vähän enemmän ja puolukat on sekoitettu täytteeseen. Tämä on nyt kuitenkin taas sellainen kokeilu, joka vaatisi hiomista. Täytteeseen minulla olisi pari kehitysideaa. Ehdottomasti mehevämpää ja maukkaampaa kiitos. Kokeileva keittiö kiittää ja kuittaa.


Oikein mukavaa alkanutta viikkoa!


8 kommenttia:

  1. Nämä sinun kuvasi ovat niin omaa luokkaansa! Aina yhtä ihana katsella <3 Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan sanattomaksi menen. Kiitos! <3

      Poista
  2. Yhdyn täysin yllä olevaan ❤

    VastaaPoista
  3. Täällä näytti aamu ihan samanlaiselta. Hilpaisin yöpaidassa ja villatakissa pihalle. Elokuun lopussa työsarkani keskittyy kotiin. Kirjoitan, piirrän, suunnittelen ja bloggaan. Harvoin tarvitsee lähteä edes palaveriin minnekään. Aamuisin on aikaa laittaa aamupalaa lapsille ja lähettää heidät kouluun. Olen aina kotona, kun lapsilla loppuu päivä. En vaihtaisi mihinkään muuhun työhön. Kotona on kivaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa kyllä myös niin mukavalta! Meillä on siis vähän samat kiireajat. Kotona on todellakin kivaa! :D

      Poista
  4. Itsekin juuri haaveilin puolukkapiirakasta :) Ostin sellaisen pikkuriikkisen sangon, että saa kerättyä joskus vaan sen yhden pikku satsin yhtä piirakkaa varten :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen vasta nyt huomannut, että voi sitä tosiaan pieniäkin määriä poimia. Aina ei ole pakko urakoida. Ei meillä edes kulu kovin paljon puolukkaa, joten mitäpä sitä sankko tolkulla kotia kantamaan :) Tuoreeltaan käytettynä puolukat on parhaita! Toki muutama purkki hilloa pitäisi saada talven varalle.

      Poista

Kiitos kommentista! :)